12 marras

Asiantuntijat näkivät uuden lastenohjelmasarjan, ja kiinnittivät huomiota erityisesti yhteen asiaan – ”tällöin lapsi kokee, että hänen ajatuksistaan ollaan kiinnostuneita”

Kolme lasten ja nuorten hyvinvoinnin asiantuntijaa arvioi uutta Risto Räppääjä tapaa Mielensäpahoittajan -sarjaa. Sarjan suunnitteluun osallistuneiden asiantuntijoiden haastatteluista tehty dokumenttielokuva Kohdataan yhdessä on katsottavissa Ruutu-palvelussa.

Tässä täytyy itse kunkin oppia… olemaan.”  

Näin sanoo Heikki Kinnusen näyttelemä Mielensäpahoittaja Fabulan ja Solar Films Oy:n tuottamassa ja Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itlan tilaamassa sarjassa Risto Räppääjä tapaa Mielensäpahoittajan. 

Sarjassa kaksi tunnettua hahmoa tapaavat toisensa jossakin päin kesäistä Suomea. Aurinko paistaa, vesi on lämmintä ja pihlajanmarjat alkavat hiljalleen kypsyä 

Sarjassa on ikuinen kesä. 

Risto Räppääjä on 11-vuotias poika, jolle 80-vuotiaan Mielensäpahoittajan maailma näyttäytyy vieraalta. Kuka on Tepon Jaakko ja mitä ihmettä vesurilla pitäisi tehdä? Miksi tontille pitää tehdä uutta rakennusta, kun vanhakin on vielä pystyssä? Entä aitaa, kun lähimmät naapurit ovat kilometrien päässä. 

Yllättävän kaverikaksikon taustat ovat hyvin erilaisia, mutta siitä huolimatta heidän ajatuksensa käyvät varsin hyvin yhteen. Erilaisuuksista tulee sarjan edetessä jopa hahmoja yhdistävä tekijä. 

Molemmilla on kysyttävää ja opittavaa. 

Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteeri Riitta Särkelä pitääkin Mielensäpahoittajan ja Risto Räppääjän ystävyyttä tärkeänä opetuksena sukupolvien välisten kohtaamisten merkityksestä. 

Siinä kohtaa kaksi eri sukupolvea, joiden elämänpiirit ovat erilaisia”, Särkelä pohtii. 

“Mutta silti kohtaamiset ovat tosi kunnioittavia, vaikka toisen touhuja ja aivotuksia ei välttämättä ymmärtäisikään”, Särkelä sanoo. 

Riitta Särkelä johtaa järjestöä, joka auttaa perheitä ja vauvaperheitä vaikeissa tilanteissa. Sosiaali– ja terveysjärjestöjen roolia sosiaalipalveluiden tuottajana väitöstutkimuksessaan käsitelleen Särkelän mukaan juuri toisen ihmisen kunnioitus on tärkeää jokapäiväisessä kanssakäymisessä erilaisten ihmisten kesken. 

Turun yliopiston lastenpsykiatrian professori Andre Sourander on Särkelän kanssa samoilla linjoilla. Sourander on johtanut useita kansainvälisiä tutkimushankkeita ja toimii myös Turun yliopistollisessa keskussairaalassa lastenpsykiatrian ylilääkärinä. Hän on korostanut useissa puheenvuoroissaan turvallisen ympäristön merkitystä lasten kehitykselle 

Mielensäpahoittaja on selvästi utelias siitä, mitä 11-vuotiaan mielessä liikkuu”, Sourander toteaa. “Se on kaikille opettavaista ja siitä voi todella oppia, että lapsen ajatuksista kannattaa olla kiinnostunut”, Sourander sanoo

Andre Sourander.
Professori Andre Sourander. Kuva: Jukka Leikola

Mikä sitten on tärkeää turvallisen ympäristön luomisessa? 

Kyllä se on kontakti lapseen ennen kaikkea, ja se, että aikuinen kuuntelee lasta eikä ainoastaan kerro lapselle miten pitäisi tehdä”, Andre Sourander pohtii. 

Tällöin lapsi kokee, että hänen ajatuksistaan ollaan kiinnostuneita.” 

Riitta Särkelä on samaa mieltä. 

Askareiden lomassa Risto kertoo asioita ja Mielensäpahoittaja hyvin tarkasti kuuntelee ja kommentoi. Se on iso juttu kun lapsilla on huolia, että aikuinen on läsnä ja pysähtyy kuuntelemaan ja ottaa pelot sellaisina kuin lapsi ne kokee eikä koeta niitä poisselittää”, Särkelä kertoo. 

Miksi sarja tehtiin?

Sarjan on tilannut ja rahoittanut Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itla. Vuonna 1987 perustetun säätiön tarkoituksena on edistää ja tukea Suomessa asuvien lasten ja lapsiperheiden hyvinvointia, yhdenvertaisuutta ja asemaa sekä hyvää tulevaisuutta 

Pohdimme sitä, miten tuodaan laajempaan keskusteluun yhteiskunnassa sitä, miten lapset voivat ja miten perheet voivat ja miten eri sukupolvet kohtaavat”, säätiön toimitusjohtaja Petri Virtanen kertoo sarjan synnystä. 

“Me työskennellään usein ammattilaisten kanssa, mutta tässä tapauksessa poikettiin vanhasta kaavasta ja tehtiin lapsille jotakin ja uskotaan että se tuo keskusteluun laajemmin lasten hyvinvointia ja pärjäävyyttä”, Virtanen jatkaa. 

Petri Virtanen.
Toimitusjohtaja Petri Virtanen. Kuva: Jukka Leikola

Sarjan tavoite on nostaa keskusteluun lasten kokemia huolia, sukupolvien välistä kohtaamista ja ystävyyden rakentumista. Professori Andre Souranderin mielestä nämä tavoitteet täyttyvät sarjassa hyvin. 

Sarjassa iäkkäämpi herra keskustelee 11-vuotiaan punatukkaisen nuoren kanssa asioista, mitkä liittyvät tilanteisiin joita lapset kohtaavat tavallisessa elämässä. Ne ovat menetyksiä ja asioita, jotka usein ovat mielessä, kuten joku kuolee tai muuta sellaista”, Sourander pohtii  

Sourander on tutkinut lasten pärjäämistä ja kriisinsietokykyä ja nostaa jälleen esiin turvallisen aikuisten merkityksen. 

Aikuisen läsnäolo on keskeinen ja suojaava tekijä lapselle. Usein on niin, että kun lapsi joutuu katastrofaalisten tilanteiden eteen, niin silloin aikuisen läsnäolo ja turvallisuus on tärkeää. Esimerkiksi on tutkittu, että sotatilanteissa lapset voivat olla hyvin resilienttejä niin kauan kuin turvallinen aikuinen on läsnä”, Sourander muistuttaa 

Myös Riitta Särkelä korostaa turvallisten aikuisten läsnäolon merkitystä vaikeassa tilanteessa oleville lapsille. 

“On äärimmäisen tärkeää, että jokaisella lapsella on joku turvallinen aikuinen. Tiedämme tutkimusten kautta, että yksi ainoa turvallinen aikuissuhde riittää kantamaan lasta ja lasten kehitystä hyvään suuntaan”, Särkelä sanoo. 

“Me kaikki voimme olla jollekin lapselle se turvallinen aikuinen, kuten sarjassa Mielensäpahoittaja on selvästi Riston kannalta tosi tärkeä. 

"Sarja kertoo ennen kaikkea ystävyydestä”

Itlan toimitusjohtaja Petri Virtasella on selkeä näkemys siitä, mistä sarja loppujen lopuksi kertoo. 

“Se kertoo minulle miten ystävyys syntyy, ja se on todella tärkeä asia”, Virtanen pohtii. “Se liittyy lasten osallisuuteen, kuulemiseen ja kuuntelemiseen”, Virtanen sanoo. 

Näitä asioita Virtanen toivoisi huomioitavan laajemminkin yhteiskunnassa ja lasten aseman kehittämisessä. 

Minusta päättäjien pitäisi miettiä, miten saadaan entistä paremmin sellaisia palveluita, missä lapsia ja perheitä kuullaan ja vielä niin, että palvelut ovat integroituja toisiinsa siten, että lapset ja perheet saavat sen avun mitä he ovat vailla”, Virtanen arvioi 

Tämä on suuri oppimisen paikka viralliselle järjetelmälle ja myös kansalaisjärjestöille.” 

Riitta Särkelä.
Pääsihteeri Riitta Särkelä. Kuva: Jukka Leikola

Risto Räppääjän ja Mielensäpahoittajan välillä on suuri ikäero ja myös kulttuuriero. He tulevat erilaisista lähtökohdista ja näkevät ympärillään tapahtuvat asiat ja ilmiöt eri lailla. 

Ystävyys voi kuitenkin olla ylisukupolvista ja Riitta Särkelän mukaan juuri eri sukupolvien kohtaamisella on usein erityisen suuri merkitys. 

“Lapsi saa tuntumaa, miten ennen on eletty ja Mielensäpahoittaja saa käsityksen nuorten maailmasta”, Riitta Särkelä miettii 

Ylipäänsä suhde vanhempiin ihmisiin on tärkeä. Korona-aikana isovanhempien merkitys on noussut. Kun lapsi on tekemisissä vanhempien ihmisten kanssa, niin hän liittyy sukupolvien ketjuun ja sillä on äärimmäisen iso merkitys”, Särkelä muistuttaa. 

Andre Sourander muistelee omaa kokemustaan ystävyydestä vanhemman ihmisen kanssa. 

Asuin pikkupoikana vanhalla sairaala-alueella, jossa oli vanha puutarhuri joka oli juuri jäämässä eläkkeelle. Menin tämän puutarhurin luo melkein päivittäin ja hän oli vähän kuin Mielensäpahoittaja, vanhempi herra, joka jutteli omiansa ja oli lähdössä eläkkeelle. Hän on jäänyt mieleen elämässäni ehkä ensimmäisenä aikuisena ihmisenä perheen ulkopuolelta, joka oli aidosti kiinnostunut minusta”, Sourander kertoo. 

Tällaiset Mielensäpahoittaja ja Risto Räppääjä -kohtaamiset voivat olla lapselle todella merkittäviä ihmissuhteita.” 

Teksti: Antti Halonen

Kirjoittaja on FabulaMedian ja Risto Räppääjä tapaa Mielensäpahoittaja -sarjan vastaava tuottaja.

Otsikon kuva: Sami Wilenius / Solar Films / Fabula Productions