25 touko

“Tanssitaitelijoiden ehkä paras ominaisuus on sitkeys, ja nyt sitä kyllä tarvitaan” – koronapandemia pysäytti tanssiesitykset ja opetuksen, mutta uusia luovia ratkaisuja on jo keksitty

Tanssielokuvien opettaja Kati Kallio kehitti etäopetuspaketin, jonka avulla koulut voivat jatkaa opetusta kokoontumisrajoitustenkin aikana.

Tanssitaiteilija Kati Kallio ei lannistunut.  

Koronapandemia pysäytti yhteiskunnan maaliskuussa 2020. Yli kymmenen ihmisen kokoontumiset kiellettiin ja tanssielokuvien tekoa opettava Kallio joutui keksimään uusia tapoja pitää leivän pöydässä. 

Tanssin ammattilaisille rajoitukset tulivat äkillisenä tulonmenetyksinä,” Kati Kallio huokaa. “Juuri loppukevät on tanssiesitysten aikaa. Alkuvuodesta valmistellaan esityksiä ja useat projektit joutuivat odotustilaan, peruutettiin tai siirrettiin syksymmälle.”  

Tanssi, kuten moni muu esittävän taiteen muoto, pohjautuu usein freelance-pohjaiseen työhön ja projektikohtaisiin kiinnityksiin. Tuotannot rahoitetaan projektirahoituksin, jolloin taloudellista varmuutta ja jatkuvuutta ei pääse muodostumaan. 

Alalla ei ole turvaverkkoja tällaiseen tilanteeseen, vaan ansionmenetys tapahtui välittömästi,” Kati Kallio kuvailee. 

Tanssielokuva on nousussa oleva taidelaji

Kati Kallio on keskittynyt tanssielokuvien tekemiseen ja opettamiseen jo vuodesta 2008. Hän toimi myös kansainvälisesti arvostetun tanssielokuvafestivaali Loikan taiteellisena johtajana vuosina 2015-2018. 

Mutta mitä on tanssielokuva? Onko se tanssia vai elokuvaa, vai kenties taltiointeja tanssiesityksistä? 

Kiteytettynä tanssielokuva on tanssi– ja elokuvataiteen fuusio. Laji on yhtä laaja kuin tanssi- tai audiovisuaalinen taide. Useimmat tanssielokuvat asettuvat myös kokeellisen elokuvan kategoriaan ja nämä kaikki genrerajat ovat hyvin häilyviä,” Kallio muotoilee.  

Kati Kallio istuu tyhjässä teatterikatsomossa
Kati Kallio ei voinut lannistua koronatilanteen edessä. Kuva: Uupi Pirronen

Kallion mukaan tanssielokuvassa tanssi on koreografioitu kameralle hyödyntäen kameran ja leikkaamisen tarjoamia mahdollisuuksia. Kamerarajausten, kuvakokojen, leikkaamisen ja äänisuunnittelun keinoin elokuvantekijät fokusoivat katsojalle sen, mitä he haluavat viestittää.  

Näissä teoksissa tanssi tai koreografia ei olisi olemassa ilman elokuvallisia keinoja. 

Tanssi ja elokuva ovat kuin luotuja toisilleen”, Kallio toteaa. 

Tanssielokuvat ovat suomalainen vientituote

“Suomi on tanssielokuvan suurmaa”, julisti Yleisradio keväällä 2018 Jonni Aromaan artikkelin otsikossa 

Suomalaisen tanssielokuvaosaamisen lippulaiva oli pitkään tanssielokuvafestivaali Loikka. Esimerkiksi tanskalaisen elokuvantekijän Maia Elisabeth Sörensenin mukaan Loikka oli yksi maailman tärkeimmistä tanssielokuvatapahtumista. 

Kati Kallio jakaa näkemyksen. “Suomalainen tanssielokuva saavutti kansainvälisen huipun muutama vuosi sitten. Tähän vaikutti merkittävästi Loikka-tanssielokuvafestivaalin tekemä tiedotus, koulutus, tuotantojen edistäminen, elokuvien esittäminen ja levitys.” 

“Olen huomannut, että tanssielokuvien tekijäkunta kasvaa, tai ainakin itse löydän uusia tekijöitä ja elokuvia. Se on kivaa.”

Tanssielokuva on taiteenlajina monipuolinen ja laaja-alainen. Kallion mukaan Suomessa alan huiput eivät välttämättä edes tule tanssin tai elokuvan kentältä. Tekijät voivat olla esimerkiksi video- ja mediataiteilijoita tai animaattoreita, joista moni ei lähtökohtaisesti edes ajattele tekevänsä tanssielokuvaa. 

Kallio itse on ilmiöstä hyvillään. “Olen huomannut, että tanssielokuvien tekijäkunta kasvaa, tai ainakin itse löydän uusia tekijöitä ja elokuvia. Se on kivaa.”

Digitaalinen etäopetuspaketti tanssielokuvien opiskelijoille

Kansainvälisesti arvostettu ja taiteellisesti korkeatasoisena pidetty Loikka-festivaali lopetti toimintansa syksyllä 2019. Festivaalin saama julkinen tuki loppui, eikä tapahtuman jatko ollut enää taloudellisesti mahdollista. 

Tanssielokuvien taru ei kuitenkaan päättynyt festivaalin kaatumiseen. 

Suomalainen tanssielokuva on edelleen kansainvälisesti arvostettua ja uusia tekijöitä koulutetaan tanssikouluissa ja –oppilaitoksissa 

Lisäksi elokuvantekoa opetetaan lapsille ja nuorille, joille tanssi on rakas harrastus. Tanssi onkin yksi suosituimmista itsenäisesti suoritettavista harrastuksista Suomessa. Kati Kallion mukaan jopa 37% suomalaisista harrastaa tai on joskus harrastanut tanssia 

Tanssielokuva on tanssi- ja elokuvataiteiden fuusio. Kuva elokuvasta Ease on Down (2017). Kuva: Danilo Moroni

Korona kaatoi tanssiharrastuksen ja tanssielokuvien opetuksen kanveesiin, mutta Kati Kalliolla oli pian ratkaisuehdotus mielessä. 

Maassamme on yli 100 tanssiopetusta antavaa opistoa ja tanssikoulua ja kaikille heille tuli eteen haaste järjestää tanssiharrastuopetus etäopintoina. Sain myös muutamia yhteydenottoja kouluilta, missä toivottiin tanssielokuvasisältöjä etäopetuksen tueksi,” Kallio muistelee tilannetta keväällä. 

Kallio alkoi ideoida etäopetuspakettia, jonka avulla tanssikoulut voivat jatkaa opetustoimintaansa ja joka auttaisi taiteilijoita vaikeimpien aikojen ylitse.  

Huolestuin ensimmäiseksi taiteilijoiden taloudellisesta tilanteesta. Halusin yhdistää tanssikoulujen tarpeen ja taiteilijoiden mahdollisuuden saada jotain korvausta teostensa esittämisestä. Olen jo pitkään pohtinut vastaavanlaisen oppimateriaalipaketin valmistamisesta, mutta muut työni ovat vieneet sen valmistamiselta energian,” Kallio kertoo 

“Etäopetuksen sisältöjen tarve nytkäytti tämän liikkeelle. Omat projektini myös siirtyivät syksylle, joten aika paketin kokoamiseen ja sisällön päivittämiseen oli nyt.” 

Etäopetuspakettiin on hankittu kymmenen elokuvaa kansainvälisesti tunnetuilta ja arvostetuilta taiteilijoilta ja niitä varten räätälöidyt tehtävät.  

“Etäopetuksen sisältöjen tarve nytkäytti tämän liikkeelle. Omat projektini myös siirtyivät syksylle, joten aika paketin kokoamiseen ja sisällön päivittämiseen oli nyt.” 

Elämää on koronan jälkeenkin

Koronavirus on muuttanut yhteiskuntaamme peruuttamattomasti, mutta elämä jatkuu myös tanssialalla. 

Kati Kallio on kaikesta huolimatta luottavainen tulevaisuuden suhteen. 

Vaikeutta tulee olemaan, mutta taiteilijat ovat melkoisen luovia ja kekseliäitä. Matala rahoitus vaatii jatkuvaa sopeutumista ja luovuuden käyttöä monella eri tavalla,” hän pohtii. 

Myös tanssielokuva-ala uudistuu väistämättä. Kati Kallion mielestä tämä voi olla myös hyväksi. “Moni on tuottanut nyt pandemian aikana materiaalia verkkoon. Uskon, että se ei lopu, vaan jalostuu ja jatkossa tulemme nauttimaan yhä enemmän tanssielokuvia,” Kallio päättää. 

Teksti: Antti Halonen

Kirjoittaja on FabulaMedian vastaava tuottaja.