18 maalis

Mitä tapahtui, kun asukkaat saivat päättää kaupungin budjetista ja lapset saivat päättää taiteilijan palkintorahojen kohtalosta?

Taiteilija Pilvi Takala on palkittu ja uutta luova videotaiteilija, joka on valittu edustamaan Suomea Venetsian vuoden 2021 taidebiennaaliin. Venetsian taidebiennaali perustettiin 1895 ja se on maailman vanhin ja tärkein nykytaiteen biennaali. Vuonna 2019 biennaaliin osallistui 89 maata.

Suomi on yksi 29 maasta, jolla on oma paviljonki Giardinissa, biennaalin historiallisessa paviljonkipuistossa. Venetsian biennaalissa vieraili vuonna 2019 yli puoli miljoonaa kävijää. Suomen näyttelyn tilaa ja tuottaa perinteisesti Frame Contemporary Art Finland -säätiö

Pilvi Takala tunnetaan performatiivisista videoteoksista, joissa hän tarkastelee ihmisten käyttäytymistä eri konteksteissa. 

Kansainvälisesti arvostettu Takala on voittanut Prix de Rome -palkinnon vuonna 2011 sekä Emdash Award -palkinnon ja kuvataiteen valtionpalkinnon vuonna 2013.

Emdash Award –palkinto kirjaimellisesti mahdollisti yhden Takalan tunnetuimmista teoksista.  

Vuonna 2014 Takala toteutti The Committee –nimisen teoksen, jossa hän antoi 8-12 –vuotiaiden lasten päättää, miten he käyttäisivät Takalan saaman 7.000 punnan arvoisen Emdash Award -palkinnon. Teos koostuu lasten haastatteluista ja pohdinnoista rahan käyttötarkoituksesta.  

Lopputuloksena syntynyt videoteos, jossa lasten päätös paljastuu, oli esillä muun muassa maailmankuulussa Frieze Art Fair –taidetapahtumassa Lontoossa. 

Päätäntävaltaa rahojen käytöstä sovelletaan laajemminkin

Voisiko päätäntävaltaa julkisten rahojen käytöstä jakaa laajemminkin Takalan teoksen periaatteiden mukaisesti? 

Monessa maassa on pyritty vahvistamaan paikallisdemokratiaa ottamalla asukkaat voimakkaasti mukaan päättämään julkisen budjetin käytöstä. 

Osallistuva budjetointi on paikallisdemokratian muoto, jossa asukkaat päättävät suoraan osasta julkisen budjetin käyttöä. Esimerkiksi Britanniassa sen on arvioitu edistäneen kansalaisten yhteiskunnallista osallistumista ja parantaneen sosiaalista yhteenkuuluvuutta. 

Lastenpyörä leikkipuistossa.

Suomessa Helsingin kaupunki osoittaa vuosittain noin 4,4 miljoonaa euroa kaupunkilaisten ideoiden toteuttamiseen. Ehdotuksia voivat antaa kaikki ja kaupungin asiantuntijoiden ja kansalaisten yhdessä toteuttamiskelpoiksi arvioimat suunnitelmat siirtyvät äänestykseen. Äänestysvuonna 12 vuotta täyttävät helsinkiläiset voivat äänestää. Eniten ääniä saavien ehdotusten toteutuksesta vastaa kaupunki. 

Osallistuvan budjetoinnin juuret ovat diktatuurin jälkeisessä 1980-luvun Brasiliassa Porto Alegren kaupungissa. Enimmillään Porto Alegren kaupunginosien kokonaisbudjetista jopa 18 prosenttia päätettiin osallistuvan budjetoinnin keinoin.  

Britanniassa yleisin toteutustapa on ollut se, että asukkaat jakavat valtuuston määrittelemän summan järjestöille ja vapaaehtoisryhmille, jotka tuottavat harkinnanvaraisia julkisia palveluja. 

Asukkaat voivat päättää myös suoraan budjetin tietyn osan kohdentamisesta. Kolmannessa mallissa useat rahoittajat muodostavat yhteisen rahaston, jonka käytöstä asukkaat päättävät. 

Tällainen budjetointi ei yleensä vaadi isoja resursseja. Southamptonissa Thornhillin alueen terveydenhuoltoyhtymä vuokrasi kirkon, jossa asukkaat äänestävät yhtymän varojen käytöstä. Valtuutetut ovat toimineet ääntenlaskijoina, ja kaupunkilaiset ovat olleet mukana järjestelytöissä vapaaehtoisina. 

Osallistuva budjetointi antaa päättäjille tietoa kansalaisten tarpeista 

Tietoa päättäjille kansalaisten tarpeista

Osallistuva budjetointi antaa päättäjille tietoa kansalaisten tarpeista. Tavoite on, että tiedon avulla he voivat tehokkaasti huomioida paikalliset tarpeet tilanteessa, jossa määrärahat pienenevät mutta tulosodotukset kasvavat.  

Esimerkiksi Newcastlen Udecide Children’s Fund -projektissa syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret osallistuivat päätöksentekoon paikallisista palveluista. Lapsilta kysyttiin, miksi joku ei haluaisi mennä kouluun ja miten kouluviihtyvyyttä voisi parantaa. 

Osallistuva budjetointi ei ole ongelmaton tapa ratkaista julkisten varojen kohdentamiseen liittyviä haasteita.  

Päätöksenteko surkastuu vallan näennäiseksi siirtämiseksi, jos asukkaat eivät pääse keskustelemaan ja päättämään pitkän aikavälin rahankäytöstä. Toisaalta, miten varmistetaan, että päätöksentekoon osallistuu ihmisiä mahdollisimman edustavasti eri ryhmistä, eikä äänekkäimpien ja aktiivisimpien ihmisten mielipide saa suhteettoman suurta painoarvoa? 

Osallistuva budjetointi voikin parhaimmillaan täydentää edustuksellista paikallisdemokratiaa mutta ei korvaa sitä.

Osallistuva budjetointi voikin parhaimmillaan täydentää edustuksellista paikallisdemokratiaa mutta ei korvaa sitä. Edustuksellisessa demokratiassa huonoja päätöksiä tehneet voidaan aina äänestää ulos tehtävistään. 

Osallistuvan budjetoinnin kaltaista avointa päätöksentekoa varten täytyy kehittää muita tapoja valvoa päättämisen vastuullisuutta. Myös päätösten vaikutuksia täytyy pystyä arvioimaan kattavasti. Useat osallistuvan budjetoinnin vaikutuksista ovat yhteisöllisyyttä vahvistavia ja vaikeasti mitattavia. 

Helsingissä osallistuvaan budjetointiin selvästi uskotaan, mutta mikä on tilanne menetelmän synnyinkaupungissa Porto Alegressa?

Siellä osallistuvasta budjetoinnista luovuttiin vuonna 2017.