24 helmi

Tietosuojatrendejä: miten EU:n tietosuoja-asetus on vaikuttanut kansainvälisiin tutkimushankkeisiin?

Yhdysvaltain terveysviraston johtaja Francis Collins on ollut huolestunut Euroopan unionin yleisen tietosuoja-asetuksen vaikutuksista kansainväliselle terveystutkimukselle.  

Marraskuussa 2019 ilmestyneessä Science-lehdessä kerrottiin, että Suomen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Yhdysvaltain terveysvirasto NIH:n välinen pitkäaikainen diabetestutkimushanke oli lähes pysähtynyt, koska THL ei saanut siirtää tutkimuksessa käytettävää suomalaista diabetestietoa Yhdysvaltoihin.  

Siirron esti tietosuoja-asetus, sillä Yhdysvallat ei ole EU:n hyväksymien, tietosuojatasoltaan riittävän korkeiden maiden joukossa ja THL:n ja NIH:n välillä ei ollut voimassa tietosuoja-asetuksen asettamien vaatimusten mukaista tietojenvaihtosopimusta. 

Collins on johtanut NIH:n laajaa diabetestutkimusta jo vuodesta 1993. Tutkimuksessa on käytetty paljon suomalaista dataa, koska Suomessa on verrattain homogeeninen geenipooli ja suomalaiset tietorekisterit ovat olleet jo pitkään korkealaatuiset. 

Ongelma on kohdannut myös kansainvälisiä syöpätutkijoita. Suomen Syöpärekisteri totesi marraskuussa 2019 julkaistussa uutisessa, että syöpätutkijoiden keräämän tutkimustiedon jakaminen Euroopan ulkopuolelle on ollut lähes mahdotonta. 

 ”Syöpärekisterin arvokkaan tietopohjan käyttö tieteellisessä tutkimuksessa on turvattava, mutta se on tehtävä tietoturvallisella ja järkevällä tavalla. Tietoturvallinen ja yksilön suojaa kunnioittava tiedon jakaminen ylläpitää yleistä luottamusta ja varmistaa korkean tieteellisen tutkimuksen jatkumisen ja kansainvälisen tutkimusyhteistyön”, Suomen Syöpärekisterin johtaja Nea Malila toteaa Syöpärekisterin verkkosivuilla. 

Syöpärekisterin uutisessa todetaan myös, että useat eurooppalaiset tutkijat ovat huolissaan siitä, että Euroopan unionin ja kolmansien maiden välillä ei ole ollut voimassa tutkimustiedon luotettavan siirron mahdollistavia mekanismeja.  

THL:n ja NIH:n väliseen tiedonsiirtoon on sittemmin löytynyt ratkaisu.  

THL Biopankin johtaja Sirpa Soini kertoi Fabulalle tammikuussa 2020, että THL ja NIH ovat Science-lehden artikkelin jälkeen sopineet tietojen siirrosta. Tietosuoja-asetuksen mukaisena siirtoperusteena on Soinin mukaan tärkeä julkinen etu. 

Sopimus on poikkeuksellinen ja yksittäistapaus, sillä usein henkilötietojen siirto EU:n ulkopuolelle tehdään EU:n hyväksymien mallisopimuslausekkeiden avulla. NIH on kuitenkin poikkeuksellinen organisaatio, sillä se ei yhtäältä kuulu Yhdysvaltain ja EU:n väliseen privacy shield -tietosuojajärjestelyyn, jolla varmistetaan, että vastaanottava organisaatio pystyy takaamaan riittävän tietosuojan tason, eikä toisaalta allekirjoita myöskään mallisopimuslausekkeita.  

Ainoaksi vaihtoehdoksi tietojen siirtämiselle on jäänyt kahdenvälinen siirtosopimus.  

 

Yhdysvaltain terveysviraston johtaja Francis Collins on ollut huolestunut Euroopan unionin yleisen tietosuoja-asetuksen vaikutuksista kansainväliselle terveystutkimukselle. 

Marraskuussa 2019 ilmestyneessä Science-lehdessä kerrottiin, että Suomen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Yhdysvaltain terveysvirasto NIH:n välinen pitkäaikainen diabetestutkimushanke oli lähes pysähtynyt, koska THL ei saanut siirtää tutkimuksessa käytettävää suomalaista diabetestietoa Yhdysvaltoihin.  

Siirron esti tietosuoja-asetus, sillä Yhdysvallat ei ole EU:n hyväksymien, tietosuojatasoltaan riittävän korkeiden maiden joukossa ja THL:n ja NIH:n välillä ei ollut voimassa tietosuoja-asetuksen asettamien vaatimusten mukaista tietojenvaihtosopimusta. 

Collins on johtanut NIH:n laajaa diabetestutkimusta jo vuodesta 1993. Tutkimuksessa on käytetty paljon suomalaista dataa, koska Suomessa on verrattain homogeeninen geenipooli ja suomalaiset tietorekisterit ovat olleet jo pitkään korkealaatuiset. 

THL:n ja NIH:n väliseen tiedonsiirtoon
on sittemmin löytynyt ratkaisu.  

Ongelma on kohdannut myös kansainvälisiä syöpätutkijoita. Suomen Syöpärekisteri totesi marraskuussa 2019 julkaistussa uutisessa, että syöpätutkijoiden keräämän tutkimustiedon jakaminen Euroopan ulkopuolelle on ollut lähes mahdotonta. 

 ”Syöpärekisterin arvokkaan tietopohjan käyttö tieteellisessä tutkimuksessa on turvattava, mutta se on tehtävä tietoturvallisella ja järkevällä tavalla. Tietoturvallinen ja yksilön suojaa kunnioittava tiedon jakaminen ylläpitää yleistä luottamusta ja varmistaa korkean tieteellisen tutkimuksen jatkumisen ja kansainvälisen tutkimusyhteistyön”, Suomen Syöpärekisterin johtaja Nea Malila toteaa Syöpärekisterin verkkosivuilla. 

Syöpärekisterin uutisessa todetaan myös, että useat eurooppalaiset tutkijat ovat huolissaan siitä, että Euroopan unionin ja kolmansien maiden välillä ei ole ollut voimassa tutkimustiedon luotettavan siirron mahdollistavia mekanismeja.  

THL:n ja NIH:n väliseen tiedonsiirtoon on sittemmin löytynyt ratkaisu.  

Tietosuoja-asetuksen mukaisena siirtoperusteena
on Soinin mukaan tärkeä julkinen etu.

THL Biopankin johtaja Sirpa Soini kertoi Fabulalle tammikuussa 2020, että THL ja NIH ovat Science-lehden artikkelin jälkeen sopineet tietojen siirrosta. Tietosuoja-asetuksen mukaisena siirtoperusteena on Soinin mukaan tärkeä julkinen etu. 

Sopimus on poikkeuksellinen ja yksittäistapaus, sillä usein henkilötietojen siirto EU:n ulkopuolelle tehdään EU:n hyväksymien mallisopimuslausekkeiden avulla. NIH on kuitenkin poikkeuksellinen organisaatio, sillä se ei yhtäältä kuulu Yhdysvaltain ja EU:n väliseen privacy shield -tietosuojajärjestelyyn, jolla varmistetaan, että vastaanottava organisaatio pystyy takaamaan riittävän tietosuojan tason, eikä toisaalta allekirjoita myöskään mallisopimuslausekkeita.  

Ainoaksi vaihtoehdoksi tietojen siirtämiselle on jäänyt kahdenvälinen siirtosopimus.