20 tammi

Nykyihminen tasapainottelee kotiseudun kaipuun ja liikkuvuuden tuoman vapauden välillä

Canterbury tihkuu historiaa. Noin 60 000 asukkaan pikkukaupunki on vuosittain yksi Britannian suosituimmista turistikohteista. Upea katedraali, linnarauniot ja hyvin säilynyt historiallinen keskusta houkuttelevat kävijöitä vuodesta toiseen. Lisäksi Canterbury on anglikaanisen kirkon keskus ja Unescon maailmanperintökohde. 

Canterbury on asunut pitkään myös kirjailija Emmi Itäranta.  

Palkittu suomalaiskirjailija kertoo Suomen Lontoon instituutin tuottamassa haastattelusarjassa A Tale of Two Countries, että hänestä tuntuu, että koti on yhtä aikaa Suomessa ja Britanniassa, mutta ei kunnolla kummassakaan. 

Tunne on yleistynyt muuttoliikkeiden sävyttämässä maailmassa. Lisääntynyt liikkumisen vapaus on parantanut monien elämänlaatua ja lisännyt hyvinvointia. Vapaus valita asuinpaikkansa on monelle keskeinen onnellisuutta tuova tekijä. 

Vapaudella on kuitenkin hintansa. 

“If you believe you are a citizen of the world, you are a citizen of nowhere”, eli vapaasti suomentaen “jos luulet olevasi maailmankansalainen, et ole minkään kansalainen”

Britannian entinen pääministeri Theresa May piti vuonna 2016 paljon kritiikkiä saaneen puheen, jossa hän pyrki korostamaan paikallisuuden tunteen merkitystä ihmisten identiteetille. “If you believe you are a citizen of the world, you are a citizen of nowhere”, eli vapaasti suomentaen “jos luulet olevasi maailmankansalainen, et ole minkään kansalainen”.  

Puhetta moitittiin paljon, mutta sitä seuranneessa mielipidetutkimuksessa noin puolet briteistä oli Mayn kanssa samaa mieltä. 

Useimmilla ihmisillä on voimakas tarve kokea juurtumisen tunnetta. Se tarkoittaa merkityksellistä sidettä johonkin paikkaan, alueeseen tai yhteisöön. Mitä useampaan paikkaan oma koti jakautuu, sitä vaikeammaksi juurtumisen tunteen luominen voi käydä. 

Benedict Anderson teki vuonna 1983 julkaistussa teoksessaan Imagined Communities tunnetuksi ajatuksen kansakunnista kuviteltuina yhteisöinä. Andersonin mukaan kansallisvaltioissa ihmiset kokevat yhteenkuuluvuutta yhteisön muihin jäseniin, vaikka eivät ole heitä koskaan tavanneetkaan. 

Kansallisvaltion muiden jäsenten sijaan yhä useammat ihmiset kokevat yhteenkuuluvuutta ihmisiin ja yhteisöihin yli kansallisten rajojen. Kasvanut liikkuvuus ja viestintäteknologioiden kehitys on kiihdyttänyt ilmiötä. 

Rakennus.
"A Tale of two Countries" on Suomen Lontoon instituutin tuottama sarja, jossa tunnetut suomalaiset ja britit kertovat suhteistaan Suomeen ja Britanniaan.

Yhteistyötä ja vaikutuksia yli rajojen

Suomen Lontoon instituutin sarjassa omaa suhdettaan kahteen maahan pohtii Emmi Itärannan lisäksi joukko muita tunnettuja suomalaisia ja brittejä. Sarjassa haastatellaan muun muassa ALMAa, Sakari Oramoa, Antti Holmaa ja Maria Guzeninaa. 

Liikkuvuus Suomen ja Britannian välillä on lisääntynyt voimakkaasti, mutta suomalaisten ja brittien suhteet ovat myös pitkät. Esimerkiksi ensimmäinen maiden välinen ystävyysjärjestö, The Anglo-Finnish Society, perustettiin jo vuonna 1911, eli jopa ennen Suomen valtiollista itsenäisyyttä. 

Ihmisten liikkuvuus muokkaa väistämättä yhteiskuntia. Pääsääntöisesti muutos on parempaan, sekä yksilötasolla että koko yhteiskunnan tasolla. Kielitaito, sosiaaliset taidot ja empatiataidot ovat vain muutamia hyötyjä, joita yksilö saa asuessaan erilaisissa kulttuureissa ja yhteiskunnissa.

Ilman globaalia kaupankäyntiä nykyisen kaltaista hyvinvointivaltiota ei voitaisi Suomessakaan ylläpitää

Ilman globaalia kaupankäyntiä nykyisen kaltaista hyvinvointivaltiota ei voitaisi Suomessakaan ylläpitää. Lisäksi suomalaisetkin ovat jättäneet jälkensä uusien asuinmaidensa historiaan ja nykyisyyteen kukin omalla tavallaan.  

Britanniassa Eduard Westermarck oli maan ensimmäisiä sosiologian oppiaineen professoreita. Tancred Borenius teki uraauurtavaa työtä yhtenä 1900-luvun alun Britannian merkittävimmistä taidehistorioitsijoista. Aino Malmberg teki vastaitsenäistynyttä Suomea tunnetuksi briteille 1910- ja 20-luvuilla ja samalla luennoi naisten asemasta Pohjoismaissa. 

Nykyään Britanniassa asuu ulkoministeriöin tietojen mukaan noin 20 000 suomalaista.